PEIKKO-WEM-skenaario – PEIKKO

PEIKKO-hankkeessa tuotetaan kolme varianttia WEM (With Existing Measures) -skenaariosta eli perusskenaariosta: WEM-PERUS (P), LOW (L) ja HIGH (H). WEM-skenaario sisältää toimet, jotka on päätetty tai joille on myönnetty rahoitus viimeistään 31.3.2023.

PEIKKO-WEM-skenaarioiden keskeisiä oletuksia on päivitetty tälle sivulle.

Tieliikenne

Tieliikenteen WEM-skenaario pohjautuu syksyllä 2023 julkaistuun WEM2023-skenaarioon. WEM-PERUS-skenaario pitää sisällään edellisen WEM2023-skenaarion toimenpiteet sekä WAM2023-skenaariosta lisäksi uusien kuorma- ja linja-autojen ehdotetut CO2-raja-arvot ja EU-tieliikenteen jakelijoiden päästökaupan (ETS2). WEM-LOW-skenaario sisältää samat politiikkatoimet kuin WEM-P, mutta sähköautojen määrää on alennettu 750 000 autoon v. 2030. Lisäksi suoritekehitystä on alennettu olettaen, että henkilöautojen suorite ei juurikaan kasva nykyisestä (suoritevähenemä sähköautojen suoritteen pienenemisestä); lisäksi raskaan liikenteen kokonaissuorite on pienempi, sillä skenaariossa uuden kaluston myyntien on oletettu hidastuvan lähivuosille. Tieliikenteen sektorikohtainen tarkastelu on tuotettu VTT:n ELIISA-mallilla. Tieliikenteen suorite-ennuste pohjautuu Traficomin kansalliseen suorite-ennusteeseen. Tieliikenteen khk-päästökehitykselle on tehty herkkyystarkastelu jakeluvelvoitteen madaltamisen vaikutuksista.

Tulostaulukot:

Taustalla käytetyn WEM2023-skenaarion lähtöoletuksia sekä politiikkatoimenpiteiden vaikutusarvioita on julkaistu Traficomin julkaisuna:

Vesiliikenne

Kotimaan vesiliikenteen WEM-PERUS-skenaario on tuotettu VTT:n MEERI-mallilla. Kotimaan vesiliikenteeksi rajataan kuuluvaksi kotimaan satamien välinen liikenne sisävesi- ja merialueilla. Kotimaan vesiliikenteessä huviveneisiin kohdistuu tieliikennepolttoaineiden jakeluvelvoite (bensiini ja diesel). Vesiliikenteessä käytetty polttoöljy kuuluu biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen piiriin. Meriliikenne kuuluu taas EU:n päästökauppajärjestelmään. Osana Euroopan Green Deal:ia meriliikenteen suuriin aluksiin kohdistuu myös Fuel EU Maritime eli alusten kasvihuonekaasupäästöintensiteetin sääntely. Kalastusaluksia ei huomioida khk-päästöissä. Meriliikenteen perusennusteessa on hyödynnetty Traficomin kansallista liikenne-ennustetta.

Rautatieliikenne

Rautatieliikenteen WEM-PERUS-skenaario on tuotettu VTT:n RAILI-mallilla. Rautatieliikenteeseen ei kohdistu suoraan kasvihuonekaasuihin vaikuttavia politiikkatoimenpiteitä. Rautatieliikenteen perusennusteessa on hyödynnetty Traficomin kansallista liikenne-ennustetta.

Työkoneet

Työkoneiden sektorikohtainen WEM-PERUS-skenaario on tuotettu VTT:n TYKO-mallilla. Perusskenaario pitää sisällään maltillisen sähköistymisennusteen tietyille työkoneryhmille, mikä pohjautuu aiempaan työkoneiden perusennusteeseen:

Työkoneiden päästöjen perusennuste ja sähköistymisen vaikutus päästöihin (2021)

Maatalous

Maatalouden kehitys on mallinnettu Suomen maataloutta kuvaavalla alueellisella sektorimallilla DREMFIA. Malli simuloi kilpailullisia markkinoita vuoteen 2055 asti, jossa Suomen maatalous kilpailee EU:n sisämarkkinoilla. Elintarvikkeiden kysyntä määräytyy annetun väkiluvun kehityksen ja keskimääräisen ruokavaliolle annetun muutostrendien mukaisesti. Mallissa huomioidaan tarkoin CAP pilarien 1 ja 2 mukaiset tuet tukiehtoineen. Samoin huomioidaan EU-rahoitteinen ja aknsallisesti rahoittavat osat LFA-tuista ja pääosa ympäristökorvauksen toimenpiteistä ja maksuista. Lisäksi huomioidaan Suomen kansallisten maatalouspoliittisten toimenpiteiden, kuten maitolitraa ja eläintä kohden maksettavat tuet C-tukialueilla. Malli ei sisällä lainkaan puutarhataloutta, eikä poro-, lammas- ja hevostaloutta eikä turkistaloutta.

Maatalouden WEM-P-skenaario edustaa ns. konservatiivista kehitystä, jossa kuluttajien ruokavaliot eivät muutu vuodesta 2022. Biokaasulle myönnetään investointitukea entiseen tapaan, mutta korkeiden korkojen takia investoinnit maatalouden biokaasuun hidastuvat useiksi vuosiksi. WEM-H-skenaariossa investoinnit puhtaisiin teknologioihin ja uusiin tuotteisiin edistyvät selvästi nopeammin kuin WEM-P-skenaariossa ja kuluttajien ruokavaliot muuttuvat lisää viljoja ja palkokasveja suosivaksi. WEM-L-skenaariossa em. kehityskulut hidastuvat selvästi heikomman talouskehityksen vuoksi.

Metsäteollisuus ja puun hankinta

Suomen metsäteollisuuden tuotantomäärien ja niistä johdettujen ainespuun hakkuumäärien sekä metsähakkeen ja pientalojen polttopuun käyttömäärien WEM-P, WEM-H ja WEM-L-skenaarioissa on hyödynnetty Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) WEM-skenaariota (Maanavilja ym. 2021). WEM-P- ja H-skenaarioissa metsäteollisuuden tuotantokapasiteetti ja sitä vastaava puunkäyttö pysyy samoina kuin aiemmin. Näissä skenaarioissa paperin tuotannon odotetaan vähenevän ja kartongin tuotannon kasvavan verrattuna HIISI-WEM-skenaarioon. Myös sahatavaran tuotantokapasiteetti on muuttunut selvästi suuremmaksi. Kotimaisen metsähakkeen käyttö kasvaa johtuen venäläisen polttohakkeen tuonnin loppumisesta. WEM-L-skenaariossa sen sijaan paperin tuotantomäärät vähenevät nopeammalla tahdilla, sellun ja sahatavaran tuotannon odotetaan supistuvan.

Rakennuskanta ja rakentaminen

Rakentamisen osalta jo valmistuneiden rakennusten määrä, energiatehokkuus ja energiantarve noudattavat korjausrakentamisen pitkän aikavälin strategian mukaista kehityspolkua. Energiatehokkuuden parantamisessa ja uudisrakentamisessa oletetaan noudatettavan YM:n asetuksia (4/2013 ja 1010/2017). Maakaasusta ja öljystä luovutaan erillislämmityksessä ja kiinteistökohtaisessa lämmityksessa hyödynnetään enemmän uusiutuvia lämmönlähteitä. Ostoenergian tarve vähenee lämpöpumppujen ja aurinkoenergian hyödyntämisen ansiosta.